Arvioita / Critics

"(...) Hän (Sari Harju Aino-Kaisa Saarisen roolissa) jaksaa puskea läpi esityksen fyysisesti vahvana ilmentäen sinnikkyyttä ja tahtoa koko ruumiillaan. Lähes samaan yltää Virpi Rautsiala Virpi Kuitusen roolissa, ylväänä ja saavuttamattomana hiihtokuningattarena, Saarisen ikuisena mörkönä, esikuvana ja innoittajana.(...)"

Sari Hakala, Savon Sanomat, 4.2.2020. Kritiikki näytelmästä Tahto.


"(...) Virpi Rautsiala ilakoi ja loistaa Ainon äidin roolissa. Puoliajan jälkeinen monologi on hillitön taidonnäyte kälättämisestä, joka melkein vie tajun, myös itse puhujalta. (...)"

Sari Hakala, Savon Sanomat, 11.11.2019. Kritiikki näytelmästä Avioliittosimulaattori.


"(...) Rautsialan Florence täyttää persoonallaan koko lavan. Hän on omahyväinen ja itsevarma, anteeksipyytelemättömän hävytön, impulsiivinen ja pitelemätön, dramaattinen ja tunteikas. (...)"

Kirjanurkkaus-blogi, 5.11.2018. Blogikirjoitus näytelmästä Suurenmoista!


"(...) Pääosaa esittävä näyttelijä Virpi Rautsiala korventaa yleisön korvia ansiokkaasti. Laulu kirskuu korkealta ja kovaa, juuri niin kuin pitääkin. (...)"

Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat, 2.11.2018. Kritiikki näytelmästä Suurenmoista!


"Brilliantly awkward and so comfortable in its own cringy quality. It is pure talent that makes such horridness so good. I loved it."

Katsojapalaute nimim. "Everybody's talking about Jamie" 2018 näytelmästä Suurenmoista! Kuopion kaupunginteatterin nettisivuilta.


"Häkellyttävän hyvä roolisuoritus pääosan esittäjällä. Myös pianistin osaaminen sai liikuttumaan. Kaunis tarina ja kauniisti toteutettu. (...)"

Katsojapalaute nimim. "Helena" 2018 näytelmästä Suurenmoista! 2019 Kuopion kaupunginteatterin nettisivuilta.


"Henkeäsalpaava suoritus pääosassa. Myös laulajan poikaystävä varsin suvereeni hahmo. Tarina hyvä opetus mikä on hyvää. Meistä jokainen laulaa tai tanssii tavallaan."

Katsojapalaute nimim. "Esa Auvosson" näytelmästä Suurenmoista! Kuopion kaupunginteatterin nettisivuilta.


"(...) Annin äitiä Vienoa näyttelevä Virpi Rautsiala luo toimivan, kylmän ja kovan kontrastin Annin pehmeydelle. (...)"

Johanna Leksis, Savon Sanomat, 14.9.2018. Kritiikki näytelmästä Äidinmaa.


"(...) Rautsialan savvoo viäntävä Sisko on yhtä aikaa karikatyyri ja kuitenkin hahmoista aidoin ja tutuin. Ai että, kuinka monta samanlaista mutkatonta savolaisnaista tunnenkaan! (...) Mieleen tuli useampaankin otteeseen, että Siipirikkoja ja matriarkkoja on erinomainen aloitus naisporukoiden illanvietoille. Saunaillan voi aivan hyvin jättää välistä, sillä Kuopion kaupunginteatterin komediennet pitävät huolta löylyistä. (...)"

Aino-Maria Savolainen, Ammankirjablogi, 14.1.2018. Blogikirjoitus näytelmästä Siipirikkoja ja matriarkkoja eli kuule meitä Kaija Koo!


"Kotimaista matalan kynnyksen oopperaa heti lisää! (...) Ohjaaja Virpi Rautsiala ja koreografi Virve Varjos vyöryttävät näyttelijöitä kuin hyökyaaltoa. Joukkokohtauksista, kuten Pohjolan häistä ja Sammon ryöstöstä, on taottu huimia yhteenottoja. Pisteet myös merimatkojen ja muiden siirtymien hauskoista toteutuksista. Ryppyotsaisuudelle oopperalla on nollatoleranssi. (...)"

Aleksi Paalimäki, Savon Sanomat, 3.4.2017. Kritiikki oopperasta Koirien Kalevala.


"(...) Virpi Rautsiala tekee ehkä uransa suurimman roolin Fridana. Rautsiala ei vain elä ja hengitä rooliaan, vaan lavalla hän on Frida. (...) Vaikka esityksen luoma kuva Fridasta on sirpaleinen, on se kaikessa säröisyydessään hämmästyttävän eheä. Mutta kuten alussa totesin, enemmän kuin taitelijaelämäkerrasta, näytelmässä on kysymys rakkaudesta, elämästä, intohimosta ja kuolemasta.

Tämän takia teatteria tehdään."

Aino-Maria Savolainen, Ammankirjablogi, 8.10.2016. Blogikirjoitus näytelmästä Frida.


"(...) Fridan näyttelijä Virpi Rautsiala on huikea. Intohimo ja jäytävä kipu kasvavat hänen sisältään. (...)"

Maarit Salmelainen, Aamulehti, 10.5.2016. Kritiikki näytelmästä Frida.


"(...) Illan tähti on luonnollisesti Virpi Rautsiala nimiroolissa. Rautsialan esityksessä on liikuttavaa keskittyneisyyttä. Myös hänen kehollinen osaamisensa pääsee oikeuksiinsa roolissa, johon on kirjoitettu paljon muutakin kuin puhetta. Juuri nämä kohtaukset, joissa Kahlon sekä henkisiä että fyysisiä kipuja kuvataan sanattomasti, ovat vaikuttavimpia. (...)"

Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat, 11.4.2016. Kritiikki näytelmästä Frida.


"(...) Orkesterilaiset häilyvät jossakin ihmisten ja karikatyyrien välimaastossa. Makoisimmat naurut antaa Virpi Rautsialan järjestäjä, joka todellakin järjestää. (...)"

Eeva Lankolainen, Savon Sanomat, 30.1.2015. Kritiikki näytelmästä I hired a contract killer.


"(...) Kaupunginteatterin omista näyttelijöistä Virpi Rautsiala on ehdoton onnistuja. Hän pääsee irrottelemaan Elsa Schräderinä, jonka kanssa kapteeni von Trapp suunnittelee avioliittoa ennen Mariaan ihastumistaan.

Usein tällaiset koomisiksi tehdyt sivuhahmot ampuvat yli ja ohi, mutta Rautsiala on saanut Elsan jokaiseen eleeseen sellaista valloittavuutta, ettei hänestä voi kuin pitää. Elsan tuhahduskin saa nauramaan. (...)"

Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat, 12.9.2014. Kritiikki musikaalista The Sound of Music.


"(...) Virpi Rautsiala tekee erittäin uskottavan roolin vahvana, mutta samalla haavoittuvana Loviisana. Kuten Rautsiala MTV3:n aamutelevision lähetyksessä itsekin totesi, ei Loviisa lopulta välttämättä olekaan niin vahva. (...) Sovittaja ja ohjaaja Heini Tola on muokannut vanhasta tarinasta raikkaan ja nykyaikaisen. (...)"

Aija Pirinen, Kuopion Kaupunkilehti, 14.9.2013. Kritiikki näytelmästä Niskavuoren nuori emäntä.


"(...) Virpi Rautsialan tulkitsemassa Loviisassa on Wuolijoen manaamaa maahengen lujuutta, pettymyksen, yksinäisyyden, ylpeyden, särkyvyyden ja taistelevan voiman piirrettä, aika paljon kaikkea. (...)"

Teppo Kulmala, Savon Sanomat, 9.9.2013. Kritiikki näytelmästä Niskavuoren nuori emäntä.


"(...) Vaikka näytelmä pohtiikin rakkautta, nousevat uskaltaminen ja irti päästäminen lopulta tärkeämmiksi teemoiksi. Loppu on yksinkertaisuudessaan kaunis ja Virpi Rautsiala tuo hyvin esiin Emman yön aikana muuttuneen asenteen. (...)"

Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat, 15.3.2013. Kritiikki näytelmästä Yö rakkauden kaupungissa.


"(...) Ensimmäinen lyönti järkyttää Tuulan maailman. Hän muuttuu vähitellen iloisesta ihmisestä araksi hissukaksi. Läheisriippuvuus kutoo lonkeronsa parin ympärille. Tuula haluaa uskotella, että oikeastaan heillä menee ihan hyvin. Vahvasti näyttelevistä Rautsialasta ja Lämpsästä irtoaa raivoa, kun rooli sitä vaatii. Näytelmä pitää katsojan valppaana. (...)"

Ritva Kolehmainen, Uutispäivä Demari, 16.5.2011. Kritiikki näytelmästä Tarpeettomia ihmisiä.


"(...) Ohjaaja Virpi Rautsiala on hitsannut osaset tiukkaan pakettiin, jotta lapsiyleisön keskittyminen kestää myös koko ajan. Ja hyvin homma luistaakin. (...)"

Anneli Mäkelä, Savon Sanomat, 27.3.2010. Kritiikki näytelmästä Punainen pallo.


"(...) Vaarallisia suhteita on kreivin ja markiisittaren pitkitetty esileikki, joka siirtää täyttymystä, kunnes on liian myöhäistä. (...) Heidän traaginen jännitteensä nojaa ikuiseen lupaukseen. Pariskunta on koukussa loputtomaan viettelyn huuman toistoon. (...) Virpi Rautsiala tulkitsee kyynisen de Merteuilin tunnekuohua taitavasti pidätellen. (...)"

Sami Vainio, Savon Sanomat, 5.4.2009. Kritiikki näytelmästä Vaarallisia suhteita.


"(...) Siltasen Herrojen Cristina ei ole enää piian näköinen kuten Kiven versiossa. Virpi Rautsiala luontui loistavasti kumpaankin, vaikka tapahtumien aikaeroa on 140 vuotta. (...)"

Olli, Soisalon Seutu, 20.1.2009. Kritiikki näytelmästä Herrojen Eeva - Se yö.


"Kuopion Chicagossa on seksiä ja säihkettä. (...) Lotta Huitti ja Virpi Rautsiala tekevät ilmeikkäät roolit näytelmän vahvoina naisina Roxiena ja Velmana, jotka kilpailevat siitä, kummallako on kurjempi (ja myyvempi) kohtalo.(...)"

Ilkka Kuosmanen, Etelä-Suomen Sanomat, 20.12.2008. Kritiikki musikaalista Chicago.


"(...) Virpi Rautsiala Hetana on onnistunut luomaan emännästä uudenlaisen, uskottavan, ehjän ja erittäin todellisen suomalaisen naisen. Rautsialan tulkitsemana Hetan mielenliikkeitä on helppo seurata, niin aukottomasti hänen tuntojaan ja motiivejaan todennetaan.

Rautsiala muuntautuu roolissaan ilmiömäisesti myös eri ikäkausiin. Näyttelijä roolin takana katoaa ja lavalla on täydesti, viimeisen päälle piirretty Heta. (...)"

Sirpa Tuohela, Stimulus, 9.10.2005. Kritiikki näytelmästä Niskavuoren Heta.


"(...) Virpi Rautsialan ja Karri Lämpsän valinta päärooleihin on ollut sataprosenttisesti oikea. Hetasta Virpi Rautsiala ei tee demonisen häijyä despoottia, vaikka sellainenkin sävytys olisi ollut mahdollinen. (...) Rautsialan läsnäolo näyttämöllä on puhuvaa. Hänen replikointinsa on vahva, mimiikka ilmeikästä, veikeän humoristista niissä kohdissa, kun Hetan kohdalle on osunut aineellista menestystä. (...)"

Pauli Vesakas, Koillis-Savo, 15.9.2005. Kritiikki näytelmästä Niskavuoren Heta.


"(...) Virpi Rautsiala tekee Hetasta inhimillisen ja kokonaisen, niin kova kuin Heta onkin. (...) Jos on lavastaja Pentti Valkeasuo onnistunut matalan mökin muuttamisessa avaraksi saliksi, on Rautsialakin onnistunut loihtimaan ilmoille näyttämön täyttävän itsetyytyväisyyden ylpeyden. (...)"

Elisa Nuutinen, ViikkoSavo, 14.9.2005. Kritiikki näytelmästä Niskavuoren Heta.


"(...) Virpi Rautsialan sielukas tulkinta antaa ymmärtää, että Hetan kovuuden ja sydämettömyyden yhtenä syynä on suuri pettymys, petetyksi tuleminen rakkaimman ihmisen taholta. Hänestä on tullut kyynikko, joka ei tahdo näyttää tunteitaan ja heikkouttaan enää kenellekään. Silti hän kamppailee tunnemyrskyissä, antautuu välillä ja välillä taas voittaa hempeämmän itsensä. Hetasta on turvallista olla tylyn maineessa. (...)"

Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat, 11.9.2005. Kritiikki näytelmästä Niskavuoren Heta.


"(...) Virpi Rautsiala näyttelee Solveigia lämpimästi ja myötätuntoa herättävästi. (...)"

Jari Mäntyvaara, Savon Sanomat, 1997. Kritiikki näytelmästä Solveigin laulu.


"(...) Upeaa on myös seurata herkästi tulkitsevan Virpi Rautsialan muuntumista pikkutytöstä naiseksi. Solveigin mittainen roolityö! (...) Siksi Kuopion kaupunginteatterin Solveigin laulu on ruisleipää katsojalle. Se antaa voimaa."

Elisa Nuutinen, ViikkoSavo, 1997. Kritiikki näytelmästä Solveigin laulu.


"(...) Erityisesti ihastuttaa Virpi Rautsialan intensiivinen työskentely, joka tuon tuostakin nostaa naurun pintaan. (...)"

Elisa Nuutinen, ViikkoSavo, 1996. Kritiikki näytelmästä Kuka pelkää Virginia Woolfia?


"(...) Kannattaa huomata Virpi Rautsialan (Lois Lane/Bianca) laulutaidot. Hänen äänelleen oli tyypillistä sävelpuhtaus ja egaalisuus, ja numerossa Bill, miks teet sä noin? oli iskevää svengiä! (...)"

Pauli Vesakas, Savon Sanomat, 1996. Kritiikki musikaalista Kiss me Kate.